Juoksulenkki

Käytiin tänään juoksemassa 11,8 kilsan lenkki. Maasto oli mukavan vaihtelevaa; hiekkatietä, asfalttia ja metsäpolkua. Lenkki tuntui ajoittain aika raskaalta, vaikkei vauhti ollutkaan kova. Tukkonen olo johtu varmaan juhannusherkuista. :)

Sports Trackerin tiedot:

 Sykemittarin tiedot:

Tässä vielä virallinen tulos Kiimasen Savulenkiltä:

Olin siis alle 50-vuotiaista naisista 84. Kaikenkaikkiaan alle 50-vuotiaista naisista tuloksen sai 154 henkilöä, eli vähän yli puoleen väliin sijoituin minä. Alunperin mun tavoitteena oli, että ”saan suoritettua Kiimasen Savulenkin loppuun, enkä ole viimeisenä maalissa”. Muutaman kerran kun oltiin Sannan kanssa testailtu kympin juoksua, asetin uuden tavoitteen. Lainaus mun tekstistä toukokuulta: ”Viimeksi aika oli vähän alle tunti ja 15 minuuttia, tänään puolestaan vähän reilu tunti ja 4 minuuttia. Oon aika tyytyväinen. :) Päätin just, että tavoite Kiimasen Savulenkille on tasan tunti.” Välillä iski epätoivo, lainaus kesäkuulta: ”Mun tunnin tavoite taitaa olla TÄYSIN mahdoton. Tänään ajaksi tuli 1:02:25 ja olin ihan puhki. En ehkä pysty parempaan.” Lainaus viimeisen ennen Kiimasen Savulenkkiä juostun lenkin jälkeen: ”Tein mun ennätyksen (1:01:52)!! Ei se paljoa parantunu, mut anto toivoa. Kaikenlisäks kokonaisaikaan tulee muutamia sekunteja ylimääräistä kun Sports Trackerin ilmoitettua, että kymppi on täynnä, alan kaivamaan hirveellä kiireellä puhelinta kotelosta, että voisin pysäyttää ajan. Kiimasen Savulenkki on kuulemma 9,8 km, eikä ihan täyttä kymppiä, joten toivoa tunnin ajasta elätellään.”

Sain suoritettua Kiimasen Savulenkin loppuun, en ollu viimesenä maalissa, sain (reilusti) alle tunnin ajan, joten oon kyllä tosi tyytyväinen! Reilu kuus viikkoa sitten en ois uskonu, että pystyn tollaseen suoritukseen. Mulla on vähän tapana päättää kaikkea ja sit kuitenkin luovuttaa. Ilman tätä blogia mua ei ehkä ois näkyny Kiimasen Savulenkillä, joten oli paras päätös alkaa kirjottaa tätä. Toukokuussa sanoin, että pitkäisköhän munkin osallistua Kiimasen Savulenkille ja mulle ehdotettiin varmaan osittain vitsillä, että ala kirjottaa blogia Kiimasen Savulenkille valmistautumisesta, johon mä naureskellen sanoin, että niin varmaan. Aloin kuitenkin samantien pohtimaan, että mitä jos kuitenkin alottaisinkin. Eipä tainnu blogi-idean keksijäkään uskoa, että mä oikeesti kirjotan tän blogin, mä oikeesti treenaan ja mä oikeesti saan alle tunnin ajan.  :) Kiitos hyvästä ideasta!! :) Koska tää blogi motivoi mua niin paljon, niin aion jatkaa tän kirjottamista, kuten viime postauksessa mainitsinkin. :)

Palataan!

-Outi-